11.10.2004 | Urheilijakyselyn tuloksia
Koonnut Simo Tarvonen ja Anna-Maria Lehtonen

Urhea teetti kevään ja kesän 2004 aikana urheilijoillaan kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa millaista tukea pääkaupunkiseudun huippu-urheilijat ja huipulle tähtäävät urheilijat tarvitsevat. Kyselyllä pyrittiin luomaan kuvaa siitä, millaisiin haasteisiin Urhean pitäisi omalla toiminnallaan vastata.

Kaikkiaan 86 urheilijaa vastasi kyselyyn syyskuun loppuun mennessä. Heistä 40 opiskelee toisella asteella ja 31 korkea-asteella. Osa vastaajista ei tällä hetkellä opiskele tai ilmoitti hakevansa opiskelupaikkaa. Yksilölajien urheilijoita vastaajista oli 47 ja joukkuelajien 39 urheilijaa.

Tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen on yksi Urhean toiminnan painotusalueista. Urheilijat olivat pääsääntöisesti kuulleet Urheasta omasta oppilaitoksestaan. Urhean tärkein tiedotuskanava internet oli myös tavoittanut osan urheilijoista, kuten myös lajiliiton tiedotus. Tärkeäksi tekijäksi tiedottamisessa nouseekin lajiliittojen ja seurojen osuus, sillä heillä on parhaat kontaktit ja viimeisin tietämys niistä urheilijoista, joihin Urhea toiminnallaan pystyy parhaiten vaikuttamaan.

Urheilijoiden näkemyksen mukaan Urhean kaltainen toimija voisi parhaiten auttaa heitä kehittämällä urheilijoiden tukipalveluita, oppilaitosten opinto-ohjausta ja päivittäisharjoittelua. Nämä kolme tavoitetta on kirjattu myös Urhean virallisiksi tavoitteiksi. Tukipalveluista erityisesti lihashuolto- ja fysioterapiapalvelut sekä urheilijan talouteen liittyvät tukitoimet kaipaavat apua.

Kysyttäessä asioita, jotka ovat urheilijoilla kunnossa tavoitteiden saavuttamista ajatellen, urheilijat nimesivät seuraavaa; päivittäinen harjoittelu, mieleinen opintopaikka ja kilpailuohjelma. Lisäksi useat urheilijat kokivat, että joustavuus oppilaitoksessa toimii hyvin. Toisaalta vain harvat urheilijat kokivat urheilijan opinto-ohjauksen tukevat optimaalisesti urheilun ja opintojen yhdistämistä. Vain harvat urheilijat ilmoittivat tukipalveluiden olevan heidän osaltaan kunnossa. Useimmiten mainittiin lääkäri- ja fysioterapiapalveluiden olevan hyvin saatavilla.

Kysyttäessä eniten kehittämistä kaipaavia tekijöitä nousi taloudellinen tuki merkittävimmäksi. Tätä puoltaa myös Opetusministeriön selitystyöryhmän opiskelevien urheilijoiden taloudellista tilannetta selvittäneen työryhmän raportti. Urheilun ja opiskelun ohessa työntekoon ei ole aikaa, joten eläminen rahoitetaan usein opintotuella ja –lainalla. Palkkaa urheilusta saavat vain ani harvat ja sponsorisopimuksetkin ovat usein melko pieniä. Taloudellisen tuen lisäksi tukipalveluita, oppilaitosten joustoa (tässä tapauksessa opinto-ohjausta) sekä päivittäisharjoittelua tulisi urheilijoiden mukaan kehittää.

Vastanneista urheilijoista valtaosa tapaa oman valmentajansa vähintään kolmesti viikossa. Ilmeisesti kyselyyn ovatkin vastanneet juuri ne urheilijat, jotka ovat systemaattisen valmennuksen piirissä ja aktiivisesti valmentajan kanssa tekemisissä. Yksi Urhean haasteista onkin saada piiriinsä myös ne urheilijat, jotka ovat urheilu-uransa ja opintojensa kanssa yksin.

Opiskelusuunnitelmat tehdään pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan. Normaaliopiskelijalle tällainen suunnittelutiheys lienee hyvä, mutta aikapulan ja muuttuvien aikataulujen kanssa painivalle huippu-urheilijalle opintosuunnittelua tulisi tehdä myös lyhyemmille aikaväleille.

Urhea –kyselyn tulokset ohessa liitteenä Power Point –tiedostona.

>> Urhea.net