8.5 2006 | Tiedotustilaisuuden materiaalia

Urheiluakatemiat tukevat suomalaisen huippu-urheilijan uraa

Tiedote 08.05 2006 printtiversiona tässä.

Seppo Pitkäsen esitys
Anneli Lappalaisen esitys
Juha Ojajärvevn esitys
Jan Lassuksen esitys

Suomessa on vuoden 2001 jälkeen käynnistynyt 12 urheiluakatemiaa. Urheiluakatemioiden kehittämisen lähtökohtana on ollut näkemys siitä, että tulevaisuudessa huippu-urheilumenestyksen saavuttamiseksi on tärkeää keskittää valmennusta paikkakunnille, joissa urheilun ohessa on mahdollista varmistaa urheilijoiden opiskelumahdollisuudet ja tukipalvelut.

Urheiluakatemioiden synnyn taustalla on ollut tarve luoda jatkumo toisen asteen urheilijakoulutusjärjestelmästä korkea-asteelle. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mukaan saaminen urheilijakoulutusjärjestelmään on olennaisesti helpottanut urheilijoiden valmentautumisen ja koulutuksen yhdistämistä. Oppilaitokset ovat nähneet arvokkaana joustavien opintojärjestelyiden luomisen sekä henkilökohtaisen opintosuunnittelun huippu-urheilijoille. Urheilijoiden kannalta opintojen ja urheilun onnistunut yhdistäminen heijastuu positiivisesti myös urheilukentälle. Olympiakomitean opintokoordinaattori Tuuli Merikoski-Siliuksen tekemän urheilijakyselyn mukaan opiskelumahdollisuus urheilun ohessa pidentää urheilu-uraa ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös positiivisesti urheilusuorituksiin. Myös entistä useampi urheilija valmistuu urheilumyönteisessä ohjauksessa määräajassa haluamaansa siviiliammattiin.

Eri lajien suuriin opiskelukaupunkeihin perustamat valmennus- ja harjoittelukeskukset ovat myöskin urheiluakatemioiden synnyn taustalla. Ne ovatkin useilla paikkakunnilla kiinteä osa urheiluakatemian toimintaa. Päivittäisvalmennukseen keskittyvät keskukset tarjoavat urheilijoille ammattivalmentajan ohjattua valmennusta. Suomen Olympiakomitean tavoitteena on luoda lähi vuosina kuusikymmentä uutta päätoimista valmentajan vakanssia. Urheiluakatemiat antavatkin erinomaiset puitteet ammattivalmentajien työympäristöksi.

Kolmas tärkeä urheiluakatemioiden toiminnan painopiste ovat tukipalvelut. Eniten tukipalveluista urheilijat tarvitsevat perinteisesti fysioterapia-, hieronta- ja urheilulääkäripalveluita. Tosin myös urheiluun epäsuorasti liittyvät tukipalvelumuodot, kuten ura- ja opintopalvelut, ovat koettu urheilijoiden parissa erittäin tärkeiksi. Akatemian kautta urheilijat saavat tukipalvelut nopeasti ja edullisesti käyttöönsä.

Urheiluakatemioiden visiona on tulevaisuudessa olla alueellisia huippu-urheilun osaamiskeskuksia, joiden toiminta perustuu asiantuntijaverkostoon. Lajiliitot ja paikalliset seurat vastaavat valmennuksesta, oppilaitokset koulutusjärjestelyistä ja tukipalveluiden tuottajat laadukkaista tukipalveluista. Akatemian tehtävänä on verkottaa nämä eri toimijat yhteen ja koordinoida niiden toimintaa. Kehittyessään akatemioilla on mahdollisuus muodostua suomalaisen urheilujärjestelmän kivijaloiksi. Niiden kautta urheilijoille pystytään tarjoamaan kokonaisvaltainen valmennusohjelma, joka huomioi niin urheilun kuin siviilielämänkin haasteet. Akatemiat voisivatkin osaltaan olla suomalaisen urheilun vastaus kansainvälisen huippu-urheilun tason nousuun ja laajenemiseen.

Suomen Olympiakomitea on asettanut urheiluakatemiatyöryhmän linjaamaan urheiluakatemioiden valtakunnallista roolia osana suomalaista huippu-urheilujärjestelmää. Työryhmän tavoitteena on luoda esitys, jolla urheiluakatemiat liitettäisiin viralliseksi osaksi Olympiakomitean Huippu-urheiluohjelmaa vuoteen 2008 mennessä.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA URHEA

Helmikuussa 2003 virallisesti toimintansa käynnistäneen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian toiminta on laajentunut nopeaa vauhtia. Tällä hetkellä Urhean toiminnassa on mukana 18 lajia, noin 20 oppilaitosta, useita tukipalveluiden tarjoajia sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. Urheilijoita Pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa on mukana yli tuhat. Jäseneksi voi hakea myös sellaisen lajin urheilija, jonka lajiliitto ei vielä ole urheiluakatemiatoiminnassa mukana.

Urhean kautta pääkaupunkiseudun urheilijoiden päivittäisvalmennus on tehostunut merkittävästi. Uinnilla, sulkapallolla, squashilla, yleisurheilulla, lentopallolla, purjehduksella, tenniksellä ja judolla on Urhean yhteydessä valtakunnallinen tai alueellinen harjoittelukeskus. Alueen jalkapalloseuroissa toimivat talenttiakatemiat ovat myös mukana Urheassa. Tyttöjen jääkiekko, salibandy, uimahypyt, golf ja suunnistus tarjoavat liittojohtoisesti alueen parhaille urheilijoille akatemian kautta yhdestä viiteen viikottaista lisäharjoitusta. Lisäksi taitoluistelu, rytminen voimistelu, telinevoimistelu ja koripallo ovat olleet vahvasti mukana kehittämässä toimintaansa yhteistyössä Urhean kanssa.

Toisen asteen oppilaitoksia mukana on niin Helsingistä, Espoosta kuin Vantaaltakin. Mukana on suomen- ja ruotsinkielisiä lukioita sekä ammattioppilaitoksia. Erityisen merkittävää on korkea-asteen oppilaitosten laaja edustus. Urheassa mukana olevat kymmenen korkea-asteen oppilaitosta tarjoavat pääkaupunkiseudun urheilijoille erinomaiset jatko-opiskelumahdollisuudet toisen asteen opintojen jälkeen.

Urhean tukipalveluissa ovat tarjolla urheilijoiden yleisimmin tarvitsemat palvelut. Tukipalveluiden tarjoajat ovat alansa huippuosaajia, jotka ovat sitoutuneet auttamaan akatemian urheilijoita. Tukipalvelut ovat urheilijoiden saatavilla maksutta tai edullisin hinnoin.

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit tarjoavat lähes lajille kuin lajille erinomaiset valmentautumisolosuhteet. Harjoituspaikat ovat Urhean urheilijoille käytössä tarkoituksenmukaisina harjoitusaikoina maksutta tai edullisesti.

Urhea toimii hyvin kevyellä organisaatiolla. Toimintaa koordinoi Mäkelänrinteen lukio. Akatemiaa hallinnoi johtoryhmä, jossa ovat edustettuina eri toimijoiden edustajia. Lisää Urhean toiminnasta kotisivuiltamme www.urhea.fi.

>> Urhea.fi